torstai 25. lokakuuta 2012

Diagnoosi?

Viimeksi kirjotin miten pienestä 
äidit iloitsee.
Nyt kirjotankin,
miten pienestä lapset iloitsee!

Nimittäin pienestä kimaltelevasta
leppäkerttutarrasta.
M oli hyvin onnellinen tarrastaan minkä sai lääkäriltä.

Kävimme siis tänään lääkärin vastaanotolla.
Vatsaongelmien takia.
M:llä on siis ollut koko elämänsä vatsaongelmia.
Todella kova ummetus
mikä yhtäkkiä tässä kuukausi sitten 
muuttui löysäksi.
On ollut myös vatsakipuja
sekä syö huonosti.
Eli paino ei nouse "tarpeeksi".

Olen käynyt päässäni läpi eri vaihtoehtoja
mitä neidillä voisi olla.
Yksi osui oikeaan- 
Epäillys keliakiasta.

Viikon sisällä pitäisi tulla lääkäriltä soitto
taikka suoraan lähete
sisätautien poliklinikalle, lastenklinikalle.

Keliakiaaa ei kuulema mielellään ihan näin pienillä
vielä aleta tutkia.
Mutta M:llä on kuitenkin niin pitkää ollut ongelma
 vatsansa kanssa että hyvä olisi heti päästä tutkimuksiin.
Sekä oireet mitkä sopisi yhteen keliakian kanssa.

Olen helpottunut.
Vihdoin päästään tutkimuksiin.
Vihdoin pystytään ehkä helpottamaan
pienokaisen oloa, kipua.

Keliakia olisi suuri muutos elämässä.
Täysin uudet syömistavata.
Onneksi neiti on vielä niin pieni ettei 
ruokavalion muutoksesta kärsi.
Kun esim. 7-vuotias.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän ajatukset kirjoituksestani tähän, kiitos ♥