Hoitovirhe.

Tiedän, täällä on ollut hiljaista. 

Tällähetkellä ei vain pysty muuta kuin ajatella M terveyttä.

M nivustyrä leikkaus meni hyvin.

Niin mulle kerrottiin ja uskoteltiin. 

Toisin kuitenkin kävi. 

4 vrk kun oli leikkauksesta mennyt 

sai M outoja kipukohtauksia.

Ei pystynyt kävelemään ja näytti vain nivusta

``pipi pipi``.

Sama jatkui koko viikon, tyttö pärjäsi kipulääkkeen voimin.

Torstaina sai poistaa haavateipit.

Poistin ja kappas-

haava oli punertava sekä koholla.

Soitin lastenklinikalle perjantaina.

Sain puhua lääkärin kanssa kuka käski tulla heti jos infektio-oireita tulee.

Kappas, pari tuntia puhelun jälkeen sain soiton päiväkodista että M on noussut äkillinen kuume.

Sain auton alleni, hain M ja suoraan lastenklinikalle.

Päästiin suoraan lääkärille.

Lääkäri oli sitä mieltä että joko haavan alla on mätää tai tyrä tullut ulos jälleen.

Oltiin juuri pääsemässä ultraan kun kuvioihin tuli virolainen lääkäri.

Hän katsoi M ja sanoi "kotiin vain, tuo on ihan normaalia..".

Oltiin kaikki vähä että mitä?!

Saatiin kuitenkin tältä suomalaiselta lääkäriltä määräys että heti jos kuvut lisääntyy

tai haava alkaa punottaa tai muuten vain huolestuttaa niin takaisin.

Maanantai aamu tuli ja me oltiin takasin Lastenklinikalla.

Päästiin jälleen suoraan lääkärille.

Kerroin miten vklp mennyt ja laps huutanut kipuja 

sekä mä nähnyt pullistuman nivusessa.

Lääkäri oli lähettämässä sinne ultraan mutta halusi konsultoida kirurgin kanssa eka.

Kappas, kirurgin mielipide oli että

"kotiin vain vielä, jos vielä kipu jatkuu tai yltii niin sitten takaisin".

Olin purskahtaa itkuu ku kerrottiin kirurgin kanta.

Ihan oikeesti, onko se ultran ottaminen niin helvetin vaikeeta?

Mielummin popmpotetaan kivusta kärsivää lasta ja vanhempia!

Tiistai aamu tuli ja me oltiin lastenklinikalla.

Päästiin lääkärille ja ultraan!

Ultran jälkeen päästiin takaisin lääkärille ja siinä vaiheessa oli kirurgikin mukana.

Kappas, olisi ehkä pitänyt sittenkin ultrata jo perjantaina.

Nivuspussissa on reikä mitä kautta pääsee tyrä pullistumaan hieman.

Mikä aiheuttaa kipua.

Haavakudosta oli myös päässyt kovettumaan haavan sisälle ja oli jotenkin kiinni nivuspussissa

oleviin tikkeihin. Mikä luontevasti "repii" aina kun M oikasee itseensä.

Mukaan liittyi myös huippukirurgi kuka tuki M tarkasti miettien.

Hän määräsi vahvempia kipulääkkeitä 

sekä sanoi että jos yöt menee vielä kivuissa valvoessa

niin torstaina suoraan leikkaukseen.

Pääsiäinen osoastolla.

Sanoin myös kirurgille että olen ollut yhteydessä 

potilasasiamieheen.

"hyvä"- vastasi. 

Tää on ollut ihan kauheeta.

Ihan järkyttävää.

Mulla on onneks ollut perhe tukena sekä Aron & Ida päivittäin täällä.

Aron hoiti M tänään sen aikaa kun itse kävin koululla kirjottamassa tentin.

Tällähetkellä nukkuu M päikkäreitä.

On leikkinyt normaalisti sekä ollut oma itsensä.

Yskä mikä hieman vaivaa, vaivaa itseasiassa paljon.

Aina kun hän yskäsee tulee tyrä jollakin tapaa esille, kivuliaasti.

Me eletään tällähetkellä päivä kerrallaan.